Nämä sivut on lisensoitu
Nimi mainittava - Sama lisenssi 1.0 Suomi
Creative Commons lisenssillä.
Tämän sivuston sisältö ei ole enää ajantasaista. Jos tarvitset tuoretta Linux-tietoa, katso sivustot:
Vaikeinta Linuxin hankinnassa on sopivan jakelun valinta. Onneksi kaikki käyttäjän tiedot (mukaanlukien asetukset) tallennetaan Linuxissa käyttäjän omaan kotihakemistoon, joten uuteen jakelua on helppo vaihtaa - tarvitsee vain kopioida kotihakemiston sisältö uuteen paikkaan.
Myös Windows-käyttäjä voi tutustua yleisimpiin Linuxissa toimiviin ohjelmiin erittäin helposti The OpenCD -projektin tuottamalla CD:llä.
Ota yhteyttä Osuuskunta Sangeen mikäli haluatte helppoa ja asiantuntevaa tietoa siitä, miten organisaationne hyötyisi parhaiten avoimen lähdekoodin tai Linuxin käytöstä.
Linux on Linus Torvaldsin rekisteröimä tavaramerkki.
Linux on Unix-tyylinen käyttöjärjestelmän ydin (eng. kernel). Ytimen tehtävänä on tarjota kaikille muille ohjelmille alusta jossa ne voivat toimia. Ytimen palveluihin kuuluu mm. laitteistoresurssien jako ja käyttäjäoikeuksien tarkistus. Hyvä käyttöjärjestelmän ydin suorittaa ohjelmat nopeasti ja turvallisesti.
Linuxia (käyttöjärjestelmän ydintä) voi periaatteessa käyttää missä tahansa tietokoneessa: kellossa, autossa, satelliitissä, kännykässä jne. Tämä sivusto keskittyy kuitenkin kertomaan Linuxin käytöstä kotitietokoneissa.
Jotta jonkin laitteen voisi kytkeä Linux-tietokoneeseen, täytyy laitteelle löytyä laitteistoajuri, jonka avulla Linux-ydin pystyy kommunikoimaan laitteen kanssa. Linuxin suurin ongelma on se, että useimmat laitteistovalmistajat tekevät ajureita vain Windows-käyttöjärjestelmää varten jolloin heidän laitteitaan ei välttämättä voi käyttää Linuxissa.
Normaalikäyttäjä ei koskaan näe ydintä, vaan komentorivin tai graafisen työympäristön. Suosituimmat graafiset työympäristöt ovat KDE, Gnome ja Xfce.
Linuxista on saatavissa lukuisia versioita moniin eri tarpeisiin. Järkeväksi kokonaisuudeksi tehtyä Linux-pakettia kutsutaan jakeluksi (eng. distribution, "distro"). Eri jakeluita on listattu Distrowatch-sivuilla. Suosituimpiin jakeluihin kuuluu mm. Novell/SUSE, Mandriva Linux, RedHat (Fedora) ja Gentoo. Teknisesti osaavat suosivat voittoa tavoittelemattoman säätiön ylläpitämää Debian GNU/Linuxia, jonka ohjelmistovalikoima on suurin ja joka teknisesti on hyvin elegantti. Sen asentaminen voi tosin olla melko hankalaa.
Linuxin lisäksi ovat olemassa myös vapaat BSD-käyttöjärjestelmät, joissa käytetään paljon samoja ohjelmia kuin Linuxissa.
Myös Apple:n MacOS X perustuu FreeBSD (UNIX) -käyttöjärjestelmään ja on siksi osittain avointa lähdekoodia.
Avoimeen lähdekoodin järjestelmää ostettaessa ei makseta käyttölisenssistä, vaan asiakkaan tarpeisiin räätälöidystä ja toimivaksi todetusta ratkaisusta sekä siihen liittyvän tuen tarjoamisesta. Joidenkin kaupallisten jakeluiden mukana tulee myöskin suljettuja ohjelmia, jolloin jakelua kokonaisuudessaan (kuten esim. asennus-CD:tä) ei saakaan enää kopioida vapaasti.
Osuuskunta Sange suosittelee Ubuntu Linuxia (Gnome-ympäristö) tai Kubuntu Linuxia (KDE-ympäristö). Ubuntu-projektissa kehitystyö tapahtuu täysin avoimesti ja lopputuote on täysin vapaa. Ubuntu on erittäin helppokäyttöinen (paitsi ehkä asennusta lukuunottamatta) ja sille löytyy paljon tukea ja hyvät ohjeet verkkosivuilla. Ubuntuntusta on tarjolla versiot sekä normaalille että 64-bittisille PC-koneille ja myös Macille.
Ubuntuun tutustuminen kannattaa aloittaa Ubuntun suomenkieliseltä esittelysivustolta.
Helppo tapa kokeilla Linuxia on käyttää ns. Live-CD:tä. Lataa levykuva netistä, polta se CD:lle ja käynnistä tietokoneesi uudestaan niin, että CD on tietokoneen CD-asemassa. Tällöin tietokone käynnistyy käyttäen tietokoneella olevaa Linux demo-käyttöjärjestelmää. Live-CD ei kirjoita mitään kiintolevylle, joten sen käyttö on turvallista ja helppoa (mutta hieman hidasta CD-aseman lukunopeudesta riippuen). Suosituimmat Live-CD:t ovat:
Jos et voi ladata CD:tä suoraan netistä, voit myös tilata netistä Linux-CD:n lähes omakustannehintaan sivustolta http://koti.mbnet.fi/sankalah/.